HALLITUS
Hallituksen jäseniä sitoo vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus.
Johanna Kaksonen
Toimin Suomiruokaa ry:n puheenjohtajana. Työskentelen Metsäteollisuuden parissa vientitehtävissä.
Ison perheen tyttärenä ja maaseudun läheisyydessä kasvaneena, olen oppinut jo pienestä pitäen arvostamaan ruoantuottamista, oli kyse sitten kasvimaan, eläinten tai peltojen hoitamisesta. Näin itsekin äitinä sitä haluaa myös omien lastensa ymmärtävän mistä ruoka tulee ja miten paljon se vaatii työtä.
Kaikki lähtee ruoan tuottamisesta,
kaikki lähtee maataloudesta. Pidetään huolta, että meillä on jatkossakin kotimaista ruokaa pöydissämme.
Tiltu Taimela
Mie oon Tiltu Taimela. Lyhyesti olen maalla peltojen keskellä varttunut, hevosten kanssa koko ikänsä viettänyt ja muidenkin eläinten seurasta aina nauttinut melkein valmis insinööri. Vapaalla miut löytää tallipihan lisäksi usein metsästä, neulepuikkojen kanssa sohvan nurkasta tai laulamasta karaokea ystävien kanssa.
Miulle tärkeintä ruuassa on se, että tiedän sen, mistä syömäni ruoka on peräisin. Olen se tyyppi, joka nousee ravintolassa pois pöydästä, jos tarjolla ei ole kotimaista lihaa ja kasviksia.
-Tiltu
Sari Rouvinen
Mie oon Piiroomäen maatilan emäntä Kiteeltä. Meillä on pieni, n.33 lehmän lypsykarjatila. Sen lisäksi että rakastan työtäni, harrastan myös paljon erilaista liikuntaa ja sukkien kutomista. Leipominen on myös myös erittäin rentouttavaa puuhaa.
Kaiken tämän puuhastelun jälkeen yritän parhaani mukaan taistella somessa Suomalaisen ruoantuotannon puolesta.
Eeva Nygren
Olen 44-vuotias perheenäiti Niittylahdesta Joensuun läheltä. Perheeseeni kuuluu mieheni ja 2- ja 11-vuotiaiden poikieni lisäksi kuusi hevosta, viisi koiraa ja yksi kissa. Olen innokas ratsastuksen harrastaja ja hurahtanut koiraurheiluun. Mielipaikkani on järven rannalla sijaitseva kesämökki.
Haluan kasvattaa lapseni arvostamaan suomalaista puhdasta ja turvallista ympäristöä ja saamaan voimaa luonnosta samalla tavalla kuin itse saan. Olen itse kasvanut lapsuuteni Heinävedellä pienessä kylässä, jossa minulla oli ennen oman ponin saamista hoitovasikka läheisellä maatilalla. Sain siellä opetella myös muita tilan töitä vasikan harjailun ja juottamisen lisäksi.
Ammatiltani olen Kiteen Ev. Kansanopiston rehtori. Kansanopisto on perustettu reilu 70 vuotta sitten tuomaan hyvinvointia maaseutupitäjään. Ensimmäisillä vuosikursseilla opeteltiin teorian lisäksi myös käytännön töitä, joita tarvitsi maatiloilla. Kansanopiston kurssitarjonta on vaihdellut vuosien saatossa ympäröivän yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Nykyisin pidämme opistolla mm. perhehoitovalmennuksia, joiden kautta voi työllistää itsensä esimerkiksi syrjäisellä kylällä ottamalla kotiinsa asumaan ikäihmisiä.
Teen myös väitöskirjaa Turun yliopiston tietotekniikan laitokselle, ja olen kiinnostunut muun muassa älymaaseutukonseptin kehittämisestä (kts. esim. Defining ‘Smart Rural’ in the Framework of Regional Digitalisation, https://ieeexplore.ieee.org/abstract/document/9576918). Kuinka teknologian avulla voisi tukea uusien liiketoiminta muotojen, verkostojen sekä arvoketjujen muodostamista harvaan asutuilla alueilla?
Olen seurannut huolissani maatalouden kehittymistä Suomessa ja alkutuottajien ahdinkoa. Lähdin mukaan Suomiruokaa ry:n toimintaan, koska yhdistyksen, aktiivisten ihmisten ja yhteistyön avulla voimme parantaa suomalaisen ruoan alkutuottajien asemaa. Erityisesti minua kiinnostaa alkutuottajien asioiden näkyvyyden lisääminen mm. digitaalisten työkalujen, seminaarien ja erilaisten tapahtumien avulla.
Katja Väänänen
Nimeni on Katja Väänänen. Ikää on kertynyt 48 vuotta. Perheeseeni kuuluu neljä lasta, joista kolme asuu jo omillaan, mieheni sekä yksi lapsenlapsi. Eläimiäkin löytyy kaksi koiraa(metsästys) ja kissa pitämään hiiret kurissa.
Elämäni aikana olen tehnyt kaikenlaista esim. rakennus-siivooja, verhoilu yrittäjä, puutarhatyöntekijä yms. sekä 8 vuotta Joensuun kaupungin ja Riverian luottamustehtävissä. Tällä hetkellä työskentelen elintarviketyöntekijänä Soinilan Oy nimisessä yrityksessä. Se valmistaa alkoholittomia juomia(kuplajuomia ja kuohuja) lisäksi syksyisin mehustamme pääasiassa asiakkaiden tuomia omenoita.
Asumme maalla mieheni ja hänen sisarustensa omistamalla viljatilalla. Yritämme elää mahdollisimman omavaraisesti. Puutarhassamme kasvaa marjapensaat ja omenapuut sekä juurekset yms., kasvihuoneissa kasvaa tomaatit, kurkut yms. Olen aina ollut kiinnostunut omavaraisuudesta ja luonnontuotteiden hyödyntämisestä. Kerään sienet, marjat ja villiyrtit ja jatkojalostan ne omaan käyttöön. Tämän innostuksen seurauksena opiskelin luonnonvaratuottajaksi Kajaanissa 2019-20.
Perheemme miehet metsästävät ja kalastavat paljon, joten olemme hyvinkin omavaraisia. Tilan viljat menevät naapuritilalle eläinten ruuaksi ja heinäpelloilla laiduntavat toisen naapurin hevoset.
Tila on ollut aiemmin myös maitotila ja meidän aikaan 1990-luvun lopulla oli lampaita parhaimmillaan 100 kpl.
Olen seurannut n.30 vuotta sivusta miten maanviljelijät ovat kärsineet ja tämän seurauksena haluan olla jollain tavalla auttamassa heitä.